koska minusta ei pidetty

 

En halua olla vaimosi ystävä

 Tuskin koskaan löytäisimme muuta yhteistä puhuttavaa kuin sinä 

Hänen syytään kaikki tämä tahtoisin sanoa vaan voiko kukaan olla niin julma?

En halua opettaa häntä rakastamaan sinua minun tavallani 

Koska hän ei osaa. 

Jäljellä vain tekohymy;

 tehdään se lasten takia liitto.  

Tai uusi liitto

Ja mä 

Ihan kuka vaan.

Minun on päästävä edellesi joka asiassa, miksi minua vihataan; sodan traumat kirjoitelmia - anna hänelle opetus

Ote kokouksen pöytäkirjasta numero 29387477764664:

Suunnitelmallisuus, kallistuu oman pään sisäiseen tavoitteluun, jostakin muusta mitä halusi olla tulevaisuudessa: osa yksilön tuottamaa produktiota. Julkisuuden tavavan omaisella tyylillä, arpa joka heitettiin osuvaksi suurimpaan osaan väestöstä. Ymmärsin tavoitelleeni vain aineetonta-helvettiä. Kuka on vetänyt eniten, ajattelin mielessäni huvittuneena kokemastani ironiasta niitä ihmisiä kohtaan; joiden mielestä kaikki oli kilpailua. Laskin kerrostumat vuosien takaa, pelkkää alkoholia sanottiin, muutamia lääkkeitä pillereitä. Millaisen kuvan itsestäsi annat? Esiinnytkö marttyyrin viitassasi? Se on tärkeää julkisuudessa, he minua yrittivät minua neuvoa. Enkä tahtonut sitä, marttyyrin asemassa etsin jotakin tosiasiassa halusmme vain vaihtaa tuotteet virheettömiin. 

-Kiellettyjä sanoja! 

Mnulta evättiin yksi mahdollisuus käyttää omaa vapaata tahtoani. Ihan kuka vaan, mulle kelpaa ihan kuka vaan ja valmiina olikin jo monta suuunitelmaa. En pystynyt kertomaan sen yksinäisyyden kokeman kivun määrää. Ajattelin hetkittäin sen olevan vain kuvitelmaa, mulle kelpaa ihan kuka vaan. Hiljaisuudessa hetken tarjoama lista, lista jonka asensi joku muu. Vain jonkun työnjälkeä jostakin ympärilläni. Yksi osa tätä kaunista kuvitelmaa. Kuplia kurkussa, kukkasia nykyään enemmän, kaihtaen kolmea kaunista valokuvaa siitä mitä sinä iltana deliriumin alaisena tapahtui. Johdon pätkiä, unohdin katkenneen koron. En voittanut silloin, vaan minua johdatettiin.  Ihmetyksen aiheena jälleen tuhansia sirpaleita, särö kaukana sielussani. Mikä olikaan se katkennut korko, kaiholla muistelen alkoholin aiheuttamaa hyvän olon tunnetta, vapautta ja sitä kun se toi luokseni ystäviä. Heidät mä vain kuvittelin.

En minä voittanut mitään, ei kenelläkään ollut minua vastaan mitään. Kunnes huomasin taistelevani yksinäisyyttä vastaan, se ulvoo ja palaa takaisin. Mikään ei riittänyt, pala taivaassa tarjona, en kelvannut raamattukoululle. Mihin oikeastaan kuuluin. Täällä mä olen jälleen vessanpöntöllä, paskani seassa, kuvittelen tavattoman yksinäisen hulluuden nimeltämainitsemattoman taiteen auttavan. Eikä kukaan sitä ole seuraamassa, klisee varmaankin, kuoleman jälkeen.

Sääntöjä, he kaihtavat sääntöjä, huudellaan ylemmältä. Satoja kieltoja, näin saa narri kaikki nauramaan. Kohta kavahtaa jo ylempi kasti, rahoinensa, ehtivät ensin. Olisiko missään yhtäkään syöjää kanssani ? Pilkkaavat, julkisesti. En ole valmiskaan. Hinta, kysyttiin jälleen. Sano se hinta, ajattelin etteikö kaikella olisi. Työ tekijäänsä kiittää. Vaan rakkauden hintaa, määriteltävissä? Määrittelemätön huudahdus; nolaa taas itsesi. Näin hän sanoi hopealautanen kainalossaan, onnellinen julkisesta olostaan minä voitin ilme kasvoillaan. Ketä ehtisin panemaan ensin,  minun on päästävä edellesi, päästävä. Siskosten kahdenlaisten ryhmä ympärilläni keitti soppaansa jossa kaikki uiskentelivat alasti. Valtavan suuri peikko lusikka kädessään, hämmensi soppaa nauraen paskaisesti. Timanttejako on seassa kyynelten arvellaan yleisön joukosta. Ei ollut kaunis kuva katsella raameissa.

Kuulostaako tutulta. Kitketään jokainen suhteesi vihaksi, heti. Tehdään sinusta hakkelusta, maineesi on pialla. Kitketty on, valmis rikkaruoho.

En minä sinua kuuntele, esitän vain ystävääsi, hyödyn saadakseni. Et sinä näin ystäviä saa, minun keinoni ovat muita keinoja paremmat, ja voiko punainen ihminen saada ystäviä? Eihän sinulla niitä ole, emme sinusta pitäneet käytimme vain huumeita kanssasi. Tunnustan käytin vain hyväksesi sinua kiltteyttäsi, käännetään takkia uudestaan. Takin kääntö, luottamus. Mitä se on? Ja pistelet keittoa poskeesi. 

Nauraen peikko vieressäsi lusikka kädessään syö sinut kokonaisena.

Pala taivasta sä olet, tiesin sen kun sinut näin 

pelkään ilmaista itseäni

varovaisesti yritän 

kertoa tunteistani sinua kohtaan

kaikki muuttui kun sinut näin

valokuvasta

kuinka ennen on tehty?

Lehdestä ihaillen, haluan tuon, tuo on minun kaltainen.

Pala tuulen henkäystä, 

tuo se mulle rakkain yli esteiden; sanothan mulle sen. 

Mä olen sun kaltainen.

💕 

 

 

Kuun valo rakastaa pilvien reunoja, näet sen aamun kasteen, pisaroineen kuivuu lehtiin. Olet maa ja minä olen kuu, syksyn tullen pimeydessä kahisevat lehdet, kun niiden läpi kairaa. Hys aivan hiljaa salaisuudet sydämen vain illan tullen armain, jos jälleen ilta saapuu uudelleen, nähdä kanssasi aamu niin hiljainen. Niin hiljainen. Näetkö lumisateen saapuvan laaksoon? Sen reunamilla lämmin jälleen yrittää herättää kasvit unestaan. -  En lainkaan, ei lainkaan epäillyt hetkeäkään. Ojalá pudiera. Tarjoan sinulle sadehelmiä, sitä se tarkoitti, selvitin mitä tarkoittaa sillä kielellä jota en lainkaan osaa, jonka tuuli vain kuiskaa. Osaatko sen kirjaimin? Puhummeko samaa yhteistä kieltä, rakkauden vain osaan tiedäthän, ymmärräthän; sydämen.

The light of the moon loves the edges of the clouds, you see it in the morning dew, with its drops drying on the leaves. You are in March and I'm moon, autumn leaves rustling in the darkness arises when through the auger. Hys quite quietly the secrets of the heart only in the evening, becoming a sweetheart, if again the evening comes again, to see with you the morning so quiet. So quiet. Do you see snow coming into the valley? At its edges, the warm again tries to wake the plants from their sleep. - I didn't suspect at all, not for a moment. Ojalá pudiera. I offer you rain beads, that’s what it meant, I figured out what it means in a language I don’t know at all, whose wind just whispers. Do you know it in letters? Whether we speak the same common language, only part of love you know, you understand; cardiac

 

Rakas Ajatus

Haluan irti keinolla millä hyvänsä. Loppujen lopuksi vain hetkellinen isku vasten kasvoja, koska muutkin tekevät niin.

 Koira alistuu kun sitä lyö tarpeeksi kauan. Silmät nyt kiinni tuuditan sinut uneen, jotta voisin jatkaa matkaani kanssa toisen. Kaikki vain hetkellistä opit sen, sinun parhaat puolesi kiinni hänessä, koska et osaa elää niin kuin kaikki muutkin sinua paremmat.

Naulat kiinni arkussani ja Jeesuksella näppinsä pelissä.

Nojatuolissa nukahtaisin mielelläni jos vain olisi sellainen.

Rakas Ajatus, minä kuvittelin hetken kauniiksi. Vailla päämäärää, etkö sinä uskaltanutkaan. Kyllä koira alistuu kun sitä lyö tarpeeksi kauan.

Rakas ajatus, pakko päästää irti tuhansia cd levyjä pölyttyy nurkissa.

Jumalalla oli näppinsä pelissä kerrotaan macaron kakku pöydistä. Saako olla teetä? Kera kilisevän kupin. Kiellettiin kahvi ja sinut; Rakas Ajatus.