Merkityksettömältä tuntuva asia saattaa muuttaa elämäsi loppuiäksi. Miksi se vain on vaikeaa ymmärtää kuinka aika juoksee edellämme, kanssamme ja jää menneisyyteemme. Loppujenlopuksi aika juoksee kun haluat sen matelevan juuri silloin kerätessämme hetkiä jotka haluamme muistaa ikuisesti jäävät muistoiksi, kuviksi sisimpäämme. Muistot tekevät meistä vahvempia, hetket jotka koemme tekevät meistä heikompia. Elämän lanka on lyhyt, palaessaan loppuun saavuttamattomiin se katoaa. Tunnit muuttuvat minuuteiksi, minuutit sekunneiksi, sekunnit; sekunnin sadasosiksi. Kun huomaat ajan kuluvan ymmärrät sen merkityksen, merkityksen itsellesi, merkityksen ympärillä olevillesi. Silti me kiireellä juoksemme paikasta toiseen ja huomaamme ajan vasta silloin kun se on jo liian myöhäistä. Ryppyinä poskillamme. Unohdetut hetket, hetket mitkä muistamme. Aika, pahin vihollisemme.